Aivoverenkierron häiriö

Aamulla herätessään puoliso ei pysty toivottamaan hyvää huomenta? Isoisällä ei kahvikuppi pysykään enää kädessä? Työtoveri valittaa voimakkaan ponnistelun jälkeen räjähtävää päänsärkyä?

Tässä muutama esimerkki, joita yhdistää kolme kirjainta: AVH eli aivoverenkiertohäiriö. 

Kuka tahansa meistä saattaa joutua johonkin edellä kuvatun kaltaiseen tilanteeseen missä ja milloin tahansa. Kokemus voi olla hyvinkin pelottava niin autettavalle kuin auttajallekin, mutta jokainen meistä voi tehdä jotakin. 

 

Tietoa aivoverenkierron häiriöstä

Aivoverenkiertohäiriö voi johtua joko tukoksesta tai vuodosta aivoja huoltavassa verisuonessa. Häiriö voi olla myös ohimenevä eli TIA-kohtaus (transient ischemic attack), jolloin oireet ohittuvat itsestään muutamissa minuuteissa. Aivoverenkiertohäiriön syytä ei voi varmuudella tunnistaa ilman sairaalassa suoritettavia pään kuvantamistutkimuksia, joten tärkeintä on päästä mahdollisimman nopeasti sairaalahoitoon. 

Aivoinfarkti

Aivoverisuonen tukoksen eli aivoinfarktin oireet vaihtelevat sen mukaan, mihin kohtaan tukos on syntynyt. Niitä voivat olla sekavuus, äkillinen kömpelyys, puheen häiriöt kuten puuroutuminen tai sanojen merkityksen muuttuminen, näköhäiriöt, huimaus, pahoinvointi sekä puolierot kasvoissa ja/tai raajoissa (esimerkiksi suupielen roikkuminen, heikkous kädessä, jalassa tai molemmissa). Autettavalla voi esiintyä useitakin oireita, mutta jo yksikin on syy hälyttää lisäapua hätänumerosta 112.

TIA-kohtaus

Ohimenevän tukoksesta johtuvan häiriön eli TIA-kohtauksen oireet voivat olla hyvin samankaltaisia kuin aivoinfarktissa, mutta ne ohittuvat itsestään. Myös tässä tilanteessa on hakeuduttava lääkäriin mahdollisimman nopeasti, sillä TIA-kohtaus saattaa ennakoida aivoinfarktia, jolloin oireet voivat uusiutuessaan jäädä pysyviksi. 

Aivoverenvuoto

Aivoverenvuodon oireet ovat myös riippuvaisia siitä, mihin aivojen alueelle vaurio on syntynyt. Niitä voivat olla äkillisesti alkanut räjähtävä päänsärky, jota on saattanut edeltää voimakas ponnistelu, pahoinvointi ja oksentelu, näköhäiriöt, valonarkuus silmissä, niskajäykkyys, kouristelu sekä muutokset vireystilassa ja tajunnantasossa. Tällaisten oireiden ilmaantuessa on toimittava nopeasti ja soitettava hätänumeroon 112. 

 

Riskitekijät - onko sinulla tai lähimmäiselläsi?

Aivoverenkiertohäiriöille altistavia riskitekijöitä on useita, suurimpana niistä ikääntyminen. Myös elintavoilla on merkitystä, sillä riskiä lisäävät tupakointi, diabetes, kohonnut verenpaine, sydämen eteisvärinä, keskivartalolihavuus sekä kohonneet veren rasva-arvot.

Aivoverenkiertohäiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää, sillä Suomessa ne ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy ja tukoksesta johtuvien aivoinfarktien vuoksi menetetään enemmän laadukkaita elinvuosia kuin minkään muun sairauden takia. 

 

Toimi näin!

Havaitessasi toisella henkilöllä edellä kuvattuja oireita toimi näin:

 
1. Pyydä henkilöä:

• sanomaan oma nimensä tai jokin yksinkertainen lause
• hymyilemään tai näyttämään hampaansa
• nostamaan molemmat yläraajat suoraan eteen

Jos jokin näistä ei onnistu tai havaitset puolieroja, hälytä lisäapua. Pyri mahdollisuuksien mukaan selvittämään, milloin oireet ovat alkaneet. 

2. Soita hätänumeroon 112;

• kerro missä olet (osoite mahdollisimman tarkasti, käytä mahdollisuuksien mukaan 112Suomi-sovellusta, jos sinulla on se valmiiksi asennettuna älypuhelimeen)
• kerro havaitsemasi oireet ja vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
• sulje puhelin vasta luvan saatuasi.

Järjestä opastus autettavan luo, jos mahdollista. 

3. Auta henkilö välittömästi lepoon, makuulle jos mahdollista. Jos hänellä on pahoinvointia, kylkiasento on turvallisin. Rauhoittele autettavaa ja pysy itse rauhallisena. 

 

Hoito sairaalassa

Aivoinfarktipotilaan tukos voidaan yrittää avata joko liuotushoidolla tai poistamalla tukos mekaanisesti kuvantamistutkimuksen aikana.

Aivoverenvuodon saanut tarvitsee kiireellistä leikkaushoitoa. Kummassakin tapauksessa henkilön tulisi päästä päivystävään sairaalaan 4,5 tunnin kuluessa oireiden alusta, kuitenkin mahdollisimman nopeasti. 

Tärkeintä on siis tunnistaa aivoverenkiertohäiriön oireet ja hälyttää lisäapua. Me kaikki voimme auttaa lähimmäistämme! 
 

Terveisin,
Kirsi